Päivitys

Pitkä on ollut tauko, voi olla että pikku päivitystä seuraa taas tauko mutta toivottavasti ei. Työtahti on ollut suhteellisen hidasta ja nyt vuorossa on ollut parin päivän maalausurakat. Ikkunoita riittää mutta tämän kesän tavoite on neljä ikkunaa ja olen luopunut puunpuhtaasta asetelmasta ja valinnut laadun kriteeriksi psyykkeen hyvinvoinnin.

Yläkerran vessa on ollut kaunista 80-luvun alkua ja saanut vähän pirteämmän ulkoasun. Montaa sataa siihen päivittämiseen ei mennyt ja ledivalot maitolasin takana antoi vähän piristystä maalaamisen keskellä. Taloa fiksataan vähän väliä, silloin kun sopiva fiilis vie työtä eteenpäin, mutta uusi projekti on nyt vierasmaja saareen. Avovaimo ei ole suuremmin välittänyt ajatuksesta mökistä omassa saaressa, mutta tänä kesänä siihen tuli muutos. Tarkoituksena on pystyttää vanha, n. 30 neliön hirsikehikko saareen missä on ennestään samankokoinen mökki ja sauna. Uutta hirsikehikkoa ei osteta vaan vanhaa on tarkoitus kunnostaa. Eräs kehikko on löydetty mutta kooltaan liian iso, joten seuraavaksi on lupien hakeminen.

Tammikuu: 4100 kWh

Lämpötilan lasku aiheutti roiman korotuksen sähkölaskuun, mitä vähemmän pumppu antaa lämpöä, sitä enemmän patterien termostaatit vilkuttavat punaista. Onneksi viidenkympin odottamaton korotus ei maailma kaada. Rempan suhteen pientä edistystä, tänään tapetoin seinän Lumimarjalla, ja ollakseen ensimmäinen kerta olen tyytyväinen. Liisteriä laitoin liian säästeliäästi mutta tiedänpähän ensi kertaa varten. Turhan tarkka olin alustuksen suhteen, tapetti kyllä peitää pienet epätasaisuudet-ainakin tämä Marimekon tapainen.

Kirppikseltä jäi käsiin vanha hyväkuntoinen puhelin, nyt pitäisi keksiä sille hyötykäyttöä-sisäänrakennettu USB-hubi? WLAN-tukiasema? Mahtuisikohan sinne Mac Mini?

3194 kWh

Joulukuun sähkölasku oli varsinainen joululahja, runsaan kolmentuhannen kWh oli rajusti vähemmän kuin mitä olin odottanut-kiitos ilmalämpöpumpun. Kylmiä päiviä on ollut joulukuussa monta, alle 15 asteen lukemia on nähty kymmenisen päivää. Käppyrää ei löydy Vaasan alueelta mutta Jyväskylän kuva muistuttaa meidän rannikoseudun arvoja. En ole muuttanut pumpun lämpöasetuksia, näytössä on 25°C ja sitä lämpöä on riittänyt  jokaiseen alakerran huoneeseen 20 asteen verran. Ihan kylmimpinä päivinä laitettiin sähköpatterit päälle mutta ne sammutettiin ulkolämpötilan noustessa viidentoista asteen yli.

Marraskuu: 1802 kWh

Sähkölasku ilmestyi postilaatikkoon, marraskuun lämpötila on ylimmillään ollut +9°C ja kylmimmillään -8°C. Kahdestatoista lämpöpatterista puolet ovat päällä 19°C asteella ja lopun lämmön tuottaa pumppu. 175:sta neliöstä eivät jokainen ole 21 asteen lämpöisiä vaan noin 50 neliötä ovat 17-19 asteisia. Ottaen huomioon että seitsemäntoista ikkunaa ovat vanhaa kaksikertaista lasia ja seinät hirttä, ei lasku hirvitä. Viime vuoden marras-maaliskuun laskujen keskihinta oli runsaat 400€ ja nyt tulemme kyllä alittamaan sen tason. Ei pumppu maksa itsensä takaisin vielä tänä vuotena, mutta ensi vuoden jälkeen saattaa mennä aika lähelle…

Lämpöä piisaa

Elohopea näytti kahdeksaa astetta pakkasta ja avovaimo päätti imuroida lämpöpumpun sisäyksikön ja pesi samalla suotimet. Kuivattaminen kesti tovin ja turvauduimme pariin kolmeen patteriin joiden termostaatit ovat säädetyt 17 asteeseen. Parissa tunnissa sisäilma oli kylmä ja kolea, puuhellaan sytytettiin valkea ja keittiöön levisi taas hemmotteleva lämpö. Luulin ettei lämpö leviä taloon matalista ovenaukoista johtuen, mutta väärässä olin. Kaukosäätimen 25° ei toki toteudu jokaisessa huoneessa, mutta pääasiallinen lämpö syntyy kyllä lämpöpumpusta. Viimevuotiseen sähkön kulutukseen en voi ottaa kantaa mutta voin verrata sitä äitini uudehkoon 54 neliön rivitaloasuntoon jossa on talteenotto ja muut hienot systeemit. Hän kuluttaa yksin asuessaan noin puolet mitä me 150 neliön vanhaan taloon jossa kuitenkin pyörii tietokoneet ja muut sähköä kuluttavat laitteet. Luultavasti kulutus kasvaa enemmän pakkasen pudotessa mutta lähtökohta on kiitettävä.

Puutyötä on tehty, kaappitilaa on niukasti joten kahden komeron lisäksi pystytän kolmannen. Kokonaisuuteen tulee myös avohylly jottei paneelipintaa olisi liikaa. Vanhaa saranaa pitää tilata Lundagården-nettikaupasta, siellä on myös vetimiä ja paljon muuta kivaa..

Käsittämätöntä…

Talo on myytävänä, mutta ei ole minun eikä kenenkään tutun. Tiettyjä asioita on vaikea ymmärtää, ja vaikka olen Islannissa nähnyt aaltopellillä verhoiltuja taloja, tämä vie palkinnon kaikkien aikojen käsittämättömästä teosta.

Päivitys

Työ on edenyt seisauksen merkeissä, jotain listoja ja panelia on aiemmassa keittiössä (vasemmalla) kiinnitetty, ja oikeanpuoleinen “ylimääräinen” huone on lähinnä toiminut maalausnurkkana. Maalipinta irtosi tosi helposti, parissa tunnissa rosoisesta lattiasta tuli puupuhdas siihen levitin sitten pari litraa Betoluxia. Haju on sen verran tuhti että seuraavan kerroksen vedän vasta kesällä ikkunan ollessa sepposen selällään. Huoneesta tulee viihdekeskus, tarkoitus on hankkia videoprojektori ja löhöilysohva, taulukaiuttimet olkkarista siirretään tänne ja kaiken median hoitaa pikkuruinen Mac Mini. Veronpalautuksella olisi saanut pikkutykin mutta Kelan tädit pistivät joulukirjeen minulle kolme viikkoa sitten joten se siitä. Mietin mitkä ovat virkaan edellyttävät ominaisuudet siellä pienten ihmisten laitoksella, kuurous ja sokeus taitaa olla valttia työnhaussa. Monesta puhelinkeskustelusta huolimatta tätien ja työnantajan välillä, eivät saanet selkoa siitä mitkä viikot olivat kausilomaa ja mitkä virkavapautta. Nyt joudun sitten palauttamaan osan isyysloman tuesta.

Samaan syssyyn nuohooja kertoi että savupiipun ylin metri tulisi jossain vaiheessa uusia. Onneksi löytyy hyvä muurari sitä varten, mutta ihmettelen miten kuntotarkastaja ei huomannut irtonaisia tiiliskiviä-olisin kyllä itse maininut raportissa vaikka kokemusta moisesta ei ole. Kankkulan kaivoon menivät ne 700€ paperinipusta, ja toivon ettei talosta löydy muita päivänselviä raportista puuttuvia korjauskohteita.

Minulla on vahva käsitys että Betolux-höyryt pitävät H1N1 loitolla-tänään en ainakaan saanut possutautia…

Pieni kuvapäivitys

Sateelta suojaan

Ikkunakunnostusta

Kriittiset vaiheet syksyn koleutta ajatellen ovat ohi ja siitä seuraa tietenkin uusien kiireellisten kohteitten ilmestyminen. Paneeloidun huoneen ulompi ikkuna on ensiavun tarpeessa, toinen kulmaraudoista on ruostunut puhki ja yhdessäkään ruuvissa ei ole kierteitä. Halkeamat imisivät vettä sisään ja pellistä on puolet ruostunut pois.

Aloitin poistamalla kulmaraudat, liimasin ruuvien reiät umpeen puunpalasilla ja poistin tietenkin lohkeilevan maalin. Käytin lakkakittiä täyttääkseen halkeamat, hioin ja pohjustin Otepohjalla. Minulle suositeltiin Teho ikkunamaalia ulkopintaan ja Maalarin valkolakkaa sisäpuolelle. Valitettavasti aikaa ei ole kunnolliseen kunnostamiseen, vaan nyt olosuhteet pakottavat ensiapuun. Työn hitaus yllätti, kuivuminen vie todella paljon aikaa-erityisesti Ikkunakitti on vetelää. Vaikka vuorokausia on kulunut, en tohtisi vielä maalata.

Sisemmistä ikkunoista toisesta oli lasi haljennut ja sen vaihdon yhteydessä huomasin ikkunan huonon kunnon. Sen lasin olin vaihtanut ja kitannut, mutta vain ulkopuolelta ja joudun tekemään sen uudestaan jahka saan ulommat ikkunat takaisin karmiin. Etelänpuoleisen seinän ikkunat ja vuorilaudat olivat myös huonossa kunnossa joten poistin sieltäkin lohkeilevan maalin ja pohjustin. Onneksi tälle viikolle on luvattu lämmintä poutasäätä, mutta ensi kesänä on paljon tekemistä….  ;-)